Usein kysyttyä
1. Miksi Menieren taudin lääkehoidosta ei saa erityiskorvausta?
KELA ei ole laajentanut erityiskorvausoikeutta Menieren taudin lääkitykseen, vaikka esim. kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys kuuluu erityiskorvauksen piiriin. Kyse on enemmänkin valtakunnallisista poliittisista linjauksista kuin lääketieteellisistä perusteista. Erityisesti lamavuosien jälkeen uusien lääkekorvausdiagnoosien saaminen on ollut erittäin tiukassa. Vuotuinen lääkekulujen katto tulee kuitenkin vastaan erityisesti, jos kalliita lääkkeitä joudutaan käyttämään muihinkin sairauksiin.
2. Mitä ovat ns. Tumarkinin kohtaukset?
Tumarkinin kohtaukset ovat äkillisiä sekunnin kestäviä tasapainon horjahtamisia. Niiden voimakkuus vaihtelee horjahtamisista kaatumisiin. Joissain harvinaisissa tapauksissa henkilön tajunta heikkenee ja henkilö saattaa olla jopa hetken tajuton. Nämä kohtaukset johtunevat sisäkorvan kalkkikiteiden sakkautumista ja niitä esiintyy erityisesti iäkkäimmillä.
Tumarkinin kohtauksella ei kuitenkaan vielä ole kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää, koska niistä on niin vähän tietoa. Tumarkinin kohtauksista on käytetty seuraavaa määritelmää, jota Meniere-liitto ei tällä hetkellä enää käytä: Kyseessä on äkillinen asentoa ylläpitävien lihasten jännityksen laukeaminen, jolloin potilas lysähtää maahan, mutta ei mene tajuttomaksi.
3. Vaikuttavatko säätilat ja/tai vuodenajat taudin kulkuun?
Joitakin satunnaisia tutkimustuloksia on julkaistu, joissa mm. taudin aktiviteetti oli pahempi kylmän sääjakson päätyttyä. Näistä ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
4. Voiko tauti puhjeta vanhuusiällä?
Kyllä. Sveitsiläistutkimuksen mukaan 15 % heidän potilaistaan oli yli 65-vuotiaita ja heistä 40 %:lla oli kyseessä aiemman taudin aktivoituminen ja 60 %:lla oli uusi, vanhuusiällä puhjennut tauti.
5. Sopiiko alkoholi menierikoille?
Joillekin alkoholi voi pahentaa oireilua ja mm. amerikkalaiset suositukset kehottavat välttämään alkoholia, kahvia ja tupakkaa. Toisille pieni määrä alkoholia voi toimia lääkkeenäkin.
6. Mitkä tekijät laukaisevat Meniere-kohtauksen?
Stressi näyttää olevan selkeästi tavallisin laukaiseva tekijä. Runsas suolankäyttö tilapäisestikin esim. suolakalan syönnin muodossa, unenpuute, muiden sairauksien vaikutus ovat myös tavallisia laukaisevia tekijöitä.
7. Ovatko luontaislääkkeet turvallisia Menieren taudin hoidossa?
Luontaislääkkeisiin voi liittyä yhtä vakavia haittavaikutuksia kuin mihin tahansa varsinaiseen lääkkeeseenkin, jopa kuolemaan johtavia allergisia reaktioita. Lisäksi osalla niistä on mm. veren hyytymistä estävää vaikutusta. Hoitavalle lääkärille on syytä kertoa myös luontaislääkkeiden käytöstä.
8. Onko kuulokojeesta apua tinnitukseen?
Tietyissä tapauksissa kyllä, kun kuulokoje vahvistaa ympäristön muitakin ääniä, jolloin tinnitusääni jää paremmin muiden äänien oheen vähemmän häiritseväksi taustaääneksi.
9. Liittyykö Menieren tautiin päänsärkyä?
Kyllä esiintyy, useimmiten korvan taakse tai takaraivolle tuntuen. Usein niskalihasjännitys on mukana pahentavana tekijänä, jolloin lihasrentoutus hieronnalla tms. keinolla on hyödyksi.
10. Onko Menieren hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä sivuvaikutuksia?
Kyllä. Nesteenpoistolääkkeet voivat johtaa kaliumin puutteeseen tai ne voivat laskea verenpaineen liiankin alas. Betasercin tavallisin haitta taas on vatsaärsytys, jota esiintyy erityisesti hoidon alkuvaiheessa tai suuria annoksia käytettäessä. Huimaus- ja pahoinvointilääkkeet, kuten Stemetil, ovat tarkoitettuja vain tilapäiseen käyttöön, pitkäaikaiskäytössä ne voivat aiheuttaa tasapainohäiriöitä.
11. Voiko lääkityksen lopettaa kokonaan?
Kyllä, useat potilaat pärjäävät ilman minkäänlaista lääkitystä, kun tauti on saatu tasapainoon ja elämäntavat järjestettyä niin, etteivät ne käynnistä oireilua uudelleen.
12. Mitä tarkoittaa gentamysiinihoito?
Gentamysiini (gentamycin) on antibiootti, jonka sisäkorvalle myrkyllistä sivuvaikutusta käytetään hoidolla hyväksi. Gentamysiini johtaa antomäärästä riippuen tasapainoelimen vaurioitumiseen ja kuulonalennukseen. Lähes joka 150. suomalainen kantaa geenivirhettä (A1555G del), jossa jo yhden pistoksen jälkeen korva kuuroutuu. Yleiset hoitoannokset ovat 1-6 pistosta. Hoidossa tärykalvo puudutetaan pistoskohdaltaan, siihen tehdään reikä ja ohuella erikoisneulalla viedään gentamysiini välikorvaan ylös kuuloluiden lähellä olevaan soikeaan ikkunaan. Gentamysiiniä laitetaan 0,2-0,5 ml ja sen annetaan potilaan ollessa makuuasennossa ja annetaan sen vaikuttaa aikansa. On yksilöllistä, minkä verran soikean ikkunan sidekalvosto läpäisee ainetta ja siitä riippuu myös pistosta seuraavan tasapainoelimen reaktion voimakkuus. Huimaus voi kestää esim. 3 viikkoa ja jatkopistot usein aiheuttavat vähäisempää huimausta, mutta yksilöllisiä eroja esiintyy.
Gentamysiinin vaikutus on pysyvä, se lamauttaa ja tuhoaa tasapainohermon päätteen solutoimintaa ja joissain tapauksissa johtaa tasapainoelimen aistinsolujen tuhoon. Pistoksista hyötyvät lähes kaikki, yleensä hoitoja tehdään kaksi, jotka ajoitetaan kahden viikon välisiin injektioihin, mutta tässäkin hoidossa on vaihtoehtoisia toimintatapoja. Hoito ei sovellu yli 70 v. koska jo ennen hoitoa tulee aloittaa tasapainon harjoitus-voimistelu. Korvaavana hoitona heille on suositeltu kortisonin ruiskuttamista välikorvaan.
Osa vaikeampaa Menieren taudin muotoa sairastavista saa gentamysiinihoidolla työkykynsä takaisin.
13. Voiko tauti parantua kokonaan?
Nykytietämyksen mukaan taudin oireet voivat rauhoittua täysin, mutta taipumus siihen säilyy eliniän, ts. oireet voivat tiettyjen laukaisevien tekijöiden vaikutuksesta aktivoitua uudelleen.
14. Voiko menierikko turvallisesti matkustaa lentokoneessa?
Kyllä voi. Paineenvaihtelut koneen noustessa ja laskiessa voivat välittyä sisäkorvaan, mutta juuri tällaista paineenvaihtelua käytetään hoidollisestikin hyväksi esim. painepulssihoidossa. Flunssaisena korvatorven paineentasausjärjestelmän alitoiminta voi aiheuttaa korvakipua kuten ei-menierikoillakin.
15. Onko migreenin ja Menieren välillä yhteyttä?
Kyllä, migreeniä näyttää menierikoilla esiintyvän hieman useammin kuin yleensä väestössä. Toisaalta taudinkuvat ovat joskus niin samankaltaiset, että on vaikea sanoa, kummasta taudista ensisijaisesti on kyse.
16. Periytyykö tauti?
Tietty periytymistaipumus näyttää olevan olemassa, luokkaa 5-15 % kansainvälisen kirjallisuuden mukaan. Suomalaisen tutkimuksen mukaan Meniere-potilasita 23,4 %:lla Menieren taudin sukuhistoria oli positiivinen.
17. Mitä teen, jos saan kaupungilla huimaus-kohtauksen?
Tulosta lompakkoosi huimaus-kortti värillisenä tai mustavalkoisena (linkki sisäiselle sivustolle, tulostettaessa voi joutua valitsemaan tulostimen asetuksista koon esim: 6 * 8 cm (lompakko), jotta saa luottokortin kokoisen tulosteen), jota voit näyttää, jolloin sinut voidaan auttaa kotiin. Laita alimmalle riville läheisesi puhelinnumero ja nimi, jos olet sopinut, että hän voi sinut tarvittaessa hakea. Talleta puhelimeesi taksin numero valmiiksi, jos pystyt itse soittamaan. On myös mahdollista tilata ranneke (linkki sisäiselle sivustolle), jossa teksti Menieren tauti.
18. Mistä saan lisätietoa Meniere-yhdistyksistä ja onko paikkakunnallani Meniere-toimintaa?
Linkin "Paikallistoiminta"(linkki sisäiselle sivustolle) -takaa löytyvät alueyhdistysten yhteystiedot, joista saat lisätietoa Menieren taudista ja yhdistysten toiminnasta.